Tuusulanjärvellä kuhan perässä ja härveleitä opettelemassa

Päätettiin siis lähteä taas Tuusulanjärvelle kuhaa pyytämään ja jälleen yhtenä teemana oli veneen manööverien harjoittelu. Lisämausteena torstain 14.7 reissulla oli pikkuplaanerien ja syvätakiloiden käyttö. Vene laskettiin vesille tutusta purjehtijoiden rannasta. Veneen laskun ja vesiltä noston kanssa ei enää ole ihmeempää jumppaamista mutta traileriin pitää rakentaa pikkasen kävelysiltaa homman helpottamiseksi. Veneeseen pitää lisäksi järkätä haaville ja veneessä oleville varavavoille paikka. Lisäksi pitäisi pohtia miten saisi veneessä trailerimatkan aikana kaikki vavat kulkemaan pienimmällä tuskalla. Vinkeistä ja kommenteista kiitän kalasa mukana ollutta Börjeä.

Kalaan kuitenkin päästiin ja ensimmäinen kuha kävi veneessä kymmenen minuuttia aloituksesta. Aloituskala oli siis kiinni mutta 40 cm pronssikylki sai jatkaa uiskentelua märässä maailmassaan. Näitä ns. pikkukuhia saatiin taas reilut puolitusinaa vaikka oikein yritimme taktikoida isompia siimanpäähän.

Ensimmäinen mittakala 51cm ja 1,2kg tuli 7-vuotiaalle kuhanuistelun ensikertalaiselle Hennille. Hiphurraa! Kalastaja kelasi ja väsytteli saaliinsa veneen vierelle, josta se koukattiin haavilla laidan sisäpuolelle. Kalastus jatkui ja pienempiä kuhia kävi pureskelemassa pyytöjä. Onneksi oli edes joitain trapahtumia, ettei nuoret kalastajat tympääntyneet pelkkään veneellä ajeluun.

Seuraavan kylmälaukkuun päätyvän kalan nappasi Roosa. Kalan merkki vaihtui haukeen 880 gr ja 54cm ehtaa maastopukuista kaislatorpedoa väänsi kalastajan suuta hymyyn. Tämä torpedo oikein roiskutteli vettä veneen vierelle tullessaan ja tapellessaan oikein tosissaan leukojensa kiristävää tunnetta vastaan.

Valtterin vieheeseen nappasi reissun toinen mittakuha 47cm ja painoa oli kilon verran. Saamamies veivasi kuhan oikein hienosti veneen vierelle ja jälleen haavaus onnistui. Reissu oli tähän mennessä onnistunut erinomaisesti. Pohdittiin poislähtöä mutta ehdotin vielä yhtä kierrosta pelipaikoilla. Kanssakalastajat suostuivat ja kierros alkakoon. Viimeisen kierroksen saldona oli viimeiselle kalatta jääneelle henkilökohtainen haukiennätys.

Peto nappasi moottorilla hinattuun vaappuun keskeltä Tuusiksen selkää. Kerrankin pikkuplaaneri pakeni vauhdilla veneen taakse ja kelan jarru napsahteli mukavasti. Bomberi sai kyytiä, vapa taipui ja tuli kiirus kelata pari muuta viehettä veneeseen, koska nyt oli isompi otus kiinni. Aikamme siimaa edestakas kalan kanssa vedellessämme mörkö suostui näytille veneen viereen.

Vaaka (yllättävän tarkka Berkeyn 25 kiloon asti punnitseva) kertoi kalan painavan 8450gr pituutta oli 110 cm ja ympärysmitta 45cm. Saman painolukeman sai kalassa mukana ollut Börje omalla Rapalan digivaakallaan. Kalan pää päätyy taas kuivetettuna kalakoppini seinälle... saa pelotella pieniä lapsia :)

Kalareissu onnistui siis oikein erinomaisesti ja uudeleen on päästävä taas jossain vaiheessa. Nyt voimassaolevan haukiennätyksen rikkominen voikin olla jo hieman haasteellisempaa. Aiempi ennätykseni kun oli vaatimaton 3,1kg jokihauki.